Kuokkavieras pinnan alla
06/09/2012 § 1 kommentti
Epäsymmetrinen kulho. Sellainen, jonka lasitus näyttää menneen ryppyyn jo valmistusvaiheessa. Yksinkertainen ja vähän kumman muotoinen. Pienen keittokulhon ruma ankanpoikanen.
Tämä on oivallus, joka ei tyhjänä näy. Eheä vain silloin, kun sitä käyttää.
Geraldine de Beco teki kulhosta epätäydellisen kauniin. Kokonaisuuden, joka toimii nimenomaan ja ainoastaan täytenä. Esineen, joka huutaa kiisseliä, puuroa tai muromaitoa. Esine, jonka oivallus paljastuu vain sen ollessa täysi. Kun pohjalle kaataa nestemäistä ruokaa, sieltä nousee kisu, susi tai lintu. Eläimen koko valikoituu ruuan määrän mukaan.
Upea oivallus, hieno yksityiskohta, mutta hinnasta liemi menee väärään kurkkuun. Uniikit kulhot kustantavat 240 euroa kipale. Hienoja ovat, mutta fiinejä kovasti myös kukkarolle.
Angeline Tetrault piilottaa keraamisen pinnan alle karhuja ja kettuja. Hidden animal -kupin riemastuttava löytö tapahtuu teekutsujen edetessä. Vinkkiä pohjalta paljastuvasta kuokkavieraasta antaa hännästä tehty kahva.
Creature cupsin Yumi sukeltaa pinnan alle. Mustekala, hummeri tai kahvitilkkasen alta kurkistava kroko sopii vaikka työpaikan vakkarikupiksi. Pöydän reunalle ei puolityhjää kuppia kannata jättää homehtumaan. Yksityiskohtiin tarttuva pahentuva juoma on varmasti ilkeä tiskaajalle.
Suosittele
Vaarilla oli ehkä saari, mut mullapa omat Bora Borat
23/08/2012 § Jätä kommentti
En ole koskaan käynyt Bora Boralla. En edes lentänyt niiden yli. Mutta nou hätä. Miljonäärien paratiisisaaret ovat ulottuvillani, vaikken kotoa lähtisi.
Petra Sistikova pelastaa köyhät, saamattomat, lentopelkoiset ja matkusteluun kyllästyneet vaivalta tuomalla kaikki kolme Bora Boran saarta kylpyhuoneen lattialle. Olo on kuin maailman valtiaalla, kun voi läjäyttää jättiläsmäiset varpaat Muten hiekalle, Toopuan vehreisiin metsiin tai Tevairoan kukkuloille. Kun lattian väri on turkoosi voit ihailla omaa mikromaailmaa kuin ilmasta käsin pelkällä pytyllä istuskelulla.
Lähes yhtä mainio ajatus on sammaloida lattia. Makoto Azuman Time of moss -teoksen mätäs vehreyttäisi mukavasti valkoisen kiiltolattian. Suomalaisten kesämökkien huussin maalattialta tämä saattaa löytyä luonnostaan.
Tai jospa kävelisit kotonasi kuin hiekkarannalla, upottavine hiekkoineen. Nykyajan matot mahdollistavat tämänkin. Madeleine & Dudleyn matolla on hiekalla vaeltelun jäljet. Melkein kuin se maailman kliseisin jalanjäljet rannalla -postikortti, vain aallot ja ällöfilosofinen lause puuttuvat.
(pst. Lue myös aiempi Home in HEL-postaus Saappaan jäljet matolla.)
Tai virkkaa oma mökkisaari!
Mallia voi ottaa Kate Fenkerin kierrätysmateriaaleista tehdyistä matoista.
(Tai pöh. Mahtaile kunnolla. Päällystä kotikontujen maastolla koko lattia!
Iranilaissyntyinen Seyed Alavi tarjoaa boraboramattojen kaltaisen säväyttävän elämyksen Sacramenton lentokentällä. Taiteilija päällysti kentällä jo vuonna 2005 kokonaisen käytävän Sacramento-joen ilmakuvalla. Kun ensin on tuntenut itsensä pieneksi pilvissä, saa hetken leikkiä maailman valtiasta, alueen metsät ja pellot tallovaa jättiläistä.
Huikea kontrasti!
Tai anna lattialle oma, toki kulkemista rajoittava, elämä. Ripottele sille suolaa, eikä mitään vähäisiä määriä. Tee koko maasto kuten japanilainen Motoi Yamamoto.
Taiteilijan hämmentävän hienot labyrinttimaiset installaatiot ovat ehkä jo kaukana kotimatoista, mutta antavat matalamaineiselle lattiaelementille ihan uuden elämän.
Wow! Me like!
Suosittele
Onko joku nukkunut sängyssäsi?
20/08/2012 § 1 kommentti
Koiramme ei ole saanut nukkua sängyssämme – edes päivisin – sitten vuoden 2010.
Niin söpöä kuin se olikin, muistan joka ilta ihon läpi tunkeutuvat pienet piikikkäät kutittavat karvat, jotka tekivät nukkumisesta sietämätöntä. Päiväpeitto ei auttanut, sillä Staffordshiren terrierimme oli ehtinyt oppia hienon taidon kaivautua sängylle hypättyään tiukimmankin petauksen keskelle, lakanoiden ja peitteiden väliin.
Koira tai kissa sängyn päädyssä, peittojen keskelle kääriytyneenä tai lakanaan uppoutuneena on ihastuttava näky! Niin ihana, että kelpaa sisustukseenkin sanoo Snurk (’kuorsaus’), hollantilainen uskalias printtitaikuri.
Snurkin koiralakanan nimi on printissä esiintyvän staran mukaisesti Bob. Kuvauspäivänä muutoin unelias koiruus ei ollut kuulemma jännitykseltään saanut nukuttua kirkkaiden lamppujen valossa. Onneksi valaistuksen lämmittäessä pienet päivätirsat vihdoin onnistuivat ja räps – mahtava lakanakuosi oli valmis!
Sängyn päällä sattuu kuitenkin unohtumaan usein muutakin sinne kuulumatonta, kuten sukkia, alsuvaatteita, kylpytakkeja ja niitä paitoja, joita ei muutaman minuutin sovittelun jälkeen sitten laitakaan päälle. Snurk tarttuu tähänkin. Tuloksena hellyttävän realistinen, mutta yksinkertaisen kaunis Laundry-mallisto.
White Bra-lakana
White shirt -lakana
Pikkulinnut lauloivat, että samaiselta firmalta on jälleen tulossa uutta mallistoa, joten uniikkeja tekstiilejä halajavan kannattaa kytätä Snurkin nettikauppaa . Uusia kuoseja kuvataan jo tämän postauksen julkaisuviikolla.
ps. Niin ja miten vanhemman, sängyn pehmeyteen ja tuoksuihin tottuneen koiran saa opetettua kokonaan nukkumaan poissa sängystä makuuhuoneessa, jossa ovi on yleensä auki? No ei melkein millään. Vaikka sangen hienosti koira totteleekin yleensä toiveitamme, aina välillä palatessamme kotiin on lakanoiden keskelle yhä kaivettu pikkukoiran kokoinen amfiteatterinmuotoinen lämmin pesä.
Mutta se nyt vaan on elämää ja herättää lähinnä naurahduksia:)
home in HEL 