Sisustuskaupat | home in HEL

Kullanhohtoiset kalsarit ja muita perättömiä sisustusmielikuvia

03/07/2014 § Jätä kommentti

Kuka laittaa kalsarikuosia kahvimukeihin? Ja saa vielä ihmiset keräilemään niitä?

Tämä oli ensireaktioni katseltuani Åsa Lindströmin kuppeja netistä ennen Gotlannin reissuani. En klikkannut pidemmälle. Kalsarikuosi on niin yesterday.

Päästessämme taiteilijan kaupan ja hänen ravintolansa pihamaalle tapasimme itse taiteilijan kotiasussaan. Ei kuitenkaan kalsareissa (toim.huom.). Onhan hänellä koti sentään toisella puolen samaista pihaa herkästi hilseilleessä, mahdottoman kauniisti rapistuvassa valkoisessa kivitalossa.

Hetken keskusteltuamme uskaltauduin sisälle pikkuputiikkiin kalsarimukien ääreen ja vihdoin ymmärsin, mistä on kyse.

Arabiallakin aikoinaan työskennelleen keraamikon käden jälki on tunnistettava – ja varsinkin silloin, kun sitä tarkastelee lähempää. Nehän on siirtokuvia! Kuvia, jotka erottaa vasta kahvikuppietäisyydellä. Ei vitriinistä, netistä. Ei edes ujosti kaukaa kurkistellen.

Hahmoja keikistelemässä, työn touhussa, juojaa silmiin tuijottaen.

Jonossa, rivissä, limittäin ja lomittain. Kuosi ei ollut kuosi. Tai oli, mutta paljon muutakin. Wau!

Åsa Lindström on Ruotsissa tunnettu taiteilija, joka on uransa aikana työskennellyt mm. Rörstrandilla ja Arabiallakin, mutta nykyisimmin työskentelee itselleen omalla nimellään. Hänen kädenjälkensä on näkyvillä mm. Ruotsin kansallismuseossa, tunnetuimmassa sairaalassa Karoliniska sjukhusetissa ja Ängbyplansin metroasemalla. Nykyään hän on keskittynyt keräilymukehinsa, joita koristavat useimmiten kasvit tai ihmishahmot. Hän työskentelee sekä ateljeessaan Gustavsbergissa että Gotlannissa. Lisäksi hän pitää Gotlannin kotinsa liepeillä ranskalaistyylistä, boheemia Hablingbo Crêperie-ravintolaa yhdessä miehensä Santon kanssa.

Minuun mukit eivät selvästikään tehneet vaikutusta kaukaa katsottuina, mutta lähietäisyydellä astioiden voimallisesti toistuvat kuviot toimivat täydellisesti. Ikonomaisia ihmishahmoja, kasvikirjamaisia marjoja, jopa hänen oma tyttärensä taaperoiässä. Upea, monimerkityksellinen kuvapinta ja kelmeilevä kultalasite sisäpuolella. Suurin myyntiartikla lienee mukikokoelma, mutta samat kuvat toistuvat myös erikokoisissa kynttiläkupeissa.

Muista aina katsoa yksityiskohtia myös lähempää – ja maailma näyttää kauniimmalta.

ps. Kehut myös Creperien ruuille ja tunnelmalliselle atmosfäärille. Ja jauhorajoitteisille tiedoksi: suolaiset Galletet olivat lisäksi gluteenittomia ja äärettömän herkullisia!

– Postaus tehty yhteistyössä VisitSwedenin kanssa. –

Gotlannin tuliaisia

02/07/2014 § 2 kommenttia

Miksi palaamme kotiin tyhjin käsin, vaikka juuri löysimme kauan etsimämme aarteen? Onko se reissuhuuman vika vai ainoastaan uskalluksen puutetta?

Vaikka löytäisimme kesälomareissullamme Graalin maljan, onnistuisimme varmaan jättämään aarteen taaksemme, koska ei siihen ole kuitenkaan varaa tai matkalaukussa tilaa. Puhumattakaan rohkeudesta, jonka esineen sijoittaminen kotiinsa vaatii tai sitä vaivannäköä, jonka joutuu hetken kärsimään roudatessaan liian suuren tai muodoiltaan lentoyhtiöiden perusrajoituksiin sopeutumattoman unelmansa kotiin.

Ai, mistä ihmeestä se nyt taas puhuu?!

No tuliaisista tietenkin!Vaikka ihan kaikkea ihailemaansa ei sisustusbloggarina voi reissuiltaan ostaakaan, niin tarttuipa Gotlannin bloggarireissulta muutama hauska löytö kotiin asti. Ja yksi hieman kookkaampikin yksilö, joka ei todellakaan mahtuisi yhteenkään matkalaukkuuni.

Gotlanti on esteetikon Eeden ja sisustajan salainen paratiisi. Kesäaikana jokaisen kyläraitin viereen nousee toinen toistaan söötimpiä pihamyyntejä ja kauppoja, jonka lisäksi suvikuukausina omissa pikkuputiikeissaan ja ateljeissaan saarella päivystää koko maan paras designkerma Åsa Lindströmistä Tove Admaniin. Pääsin tutustumaan saareen neljäksi päiväksi VisitSwedenin bloggarireissulla, mutta olisin voinut viettää tuossa viehättävässä ympäristössä ja loppisten luvatussa paikassa helposti vaikka pari viikkoa.

Uutta, vanhaa. Mattaa, kiiltävää. Jyrkkiä kaaria, pehmeitä kulmia. Perinteisiä riimuja, modernia minimalistista kohokuviota. Betonia ja kuparia, puuta ja puuvillakankaita. Tuttuja esineitä, abstrakteja turahduksia. Piskuisia kierrätystuotteita ja jyhkeitä taideteoksia. Siroja koruja ja sulavia pihapatsaita. Käytännöllisiä hyötyesineitä ja sisustuksellista luksustavaraa. Tikkaita, kankaita, kynttilänjalkoja. Lamppuja, takkoja ja kukka-asetelmia. Peltipurkkeja, maitotonkkia, jakkaroita, kirjatukia, tyynyliinoja, keramiikkaa. Lamppuja, kuppeja ja vaaseja.

Kaupoista löytyy jokaiselle jotain. Ja jos ei löydy, niin ainahan voi vain ihailla.

Postaan varmasti lähikuukausina useamman kerran tuosta viime viikon upeasta reissusta. Tässä kuitenkin ennakkotunnelmaa kuvin Gotlannin ihanista shoppailumahdollisuuksista ja lopussa linkit paikkoihin, joihin saarta kiertäessämme päädyimme sekä linkit koko matkaseurueen blogeihin.

Omista Gotlanti-fiiliksistä ja kuvista voi tunnelmoida myös SinneTänne-blogissa ja Instagramissa.

Mutta niihin tuliaisiin.

Yleensä yritän pitää ostokset kevyinä ja pieninä. Kyllähän sitä voi ihailla ihan paikan päällä näkemäänsä. Usein jää kuitenkin harmittamaan kaikki ne mielettömät esineet, jotka kauppaan jäivät ja joita en kotimaasta saa.

Vaikka tälläkin kerralla jäi jotain ostamatta (aivan mielettömän sielukas musta jalkalamppu Kuriåsasta), niin jotain sain KERRANKIN tuotua esineen suuresta koosta ja hankalasta kuljetuksesta huolimatta. Tuossa se katselee minua auringon lämmittämällä ikkunalaudalla ja huutaa pintaansa vahaa, öljyä tai edes pikkuhiontaa. – Ja minä tuskin enää muistan sitä vaivaa, jonka rakkaani maanpakoon jouduin uhraamaa.

Lentokoneessa erillisenä matkatavarana, särkyväksi luokiteltuun pussiin kiedottuna roudasin tämän ihastuttavan vanhan sokerilaatikon Suomeen. Ostin sen pienestä sattumalta eteen tulleesta antiikkikaupasta, jonka nimeäkään en enää muista. Hintaa oli vain 450 kruunua, eli 50 euroa. Lisäksi laatikko on hyväkuntoinen ja aivan varmasti vanha. Siihen mahtuvat sievästi riviin aikakauslehdet tai kengät.

Pieni pintakäsittely ja voilá! Eikö olekin mielettömän hieno?

Mukaan matkalta tarttui myös tämä söötti uusvanha keinuhevoskoriste, joka vien varmaan mökille koristeeksi.

Hauska rompekauppalöytö olivat nämä lapsuudesta muistuttavat hauskat cocktailhaarukat. Piristävät vaikka tapas-pöydässä.

Kiitos ihana Gotlanti ja etenkin hullunhauska, rempseä matkaseura!

Peeta / RAW Design blog

Johanna / Hullaannu ja hurmaannu

Maria / Diagnoosi sisustusmania

Tarja / Tarja’s Snowland

– tietenkin Joonas VisitSwedeniltä!

ps. Kuvan matkaporukasta löydät Bersån blogista täältä.

***

Shoppauspaikkoja Visbyssä

LevaKungslador, lähellä lentokenttää, Visby

Akantus, Visby

Idyllien, Visby

Kränku te & kaffe, Visby

H10, Visby

Gute Art Design, G.A.D, Visby

GKF, Visby

Muualla saarella

Tove Adman, Katthammarsvik

Kuriåsa, Hemse

Berså butik & cafe, Tofta

Toftalagret, Tofta

Hablingbo Creperiet & Åsa Lindström, Hablingbo

SkulpturFabriken, Slite

***

– Postaus tehty yhteistyössä VisitSwedenin kanssa. –

Rajua riippuvuutta vintageen

23/05/2013 § Jätä kommentti

Myönnän. Olen hetkeksi unohtanut teidät – jopa omat harrastukseni. Mutta syy on erityisen hyvä. Olen ihastunut.

Tai sitten vakavasti sairas, sillä en enää millään malta olla viettämättä pieniä tai pidempiäkin, jopa tunteja kestäviä hetkiä uuden ystäväni kanssa.

(etsy.com)

Pahimmillaan saatan tuijottaa uutta tuttavuuttani tunteja. Enkä taida saada tarpeekseni. Se vie minut vintagetaivaaseen, josta en osannut edes uneksia. Ihastukseni kohde on tietysti Etsy.com, tuo yli 12 miljoonan käsityön, vintagetavaran ja designidean verkkoparatiisi.

Olen kierrellyt huutokaupoissa, kierrätyskeskuksissa ja kirpputoreilla pienen ikäni. Äitini pitää yhä antiikkikauppaa kotipaikkakunnalla, jonka hyllyiltä löytyy klassikkoesineiden lisäksi aarteita talonpoikaisesineistön kummallisista koukuista ja pihdeistä sota-ajan kaasunaamareihin – ja jopa viime vuosisadalla kuivatettuun vyötiäiskäsilaukkuun (!). Voisi siis kuvitella, että melko paljon kaikenlaista kaunista ja kummallista olen nähnyt. Ja nimenomaan olisin nähnyt sitä jo RIITTÄVÄSTI.

Mutta ehei. Vasta Etsy on kaivanut minusta esiin paheellisen vintagevisualistin ja verkkoaddiktin, joka joutuu kamppailemaan, ettei jokainen vapaa hetki täyttyisi hämmentävän kiehtovien esineiden etsiskelyllä Etsyn syövereistä.

Katsokaa vaikka tätä Olive and Fracesin valkoista puhelinta. Eikö ole söötti?

(etsy.com)

Tai Fishtail45:n kaupan kierrätystavarasta tehtyä lamppua.

Löysimme Etsyn kanssa toisemme jo aiemmin. Yhteinen tarinamme on edennyt nopeasti pienistä vaivattomista koruostoksista vakavammalle tasolle. Jos tämä olisi oikea parisuhde, uskoisin uuden kumppanini olevan vähintäänkin pelästynyt. Ainakin oma aviomieheni alkaa jo olla. Niin pahasti olen addiktoitunut ihastelemaan Etsyn kauniita tavaroita, kun läppärin saan eteeni.

Elän ihastumisen ensihuumaa. Perheemme talouden pelastaa vain tykkäystoiminto, sillä kaikkea ei tietenkään tarvi, eikä missään nimessä kannata ostaa. Olen kuukaudessa tykännyt jo yli 3000 kaunottaresta, mutta ostanut vasta 10 korua.(Jotka siis ovat sekä helppoja toimittaa että ostoksina kukkaronkestäviä).

Vyötiäislaukkuja Etsystä löytyy muutamia, mutta myös kaikenlaista muuta mielenkiintoista kuten karsastava pandakello, pelottava zombie-vatsastapuhujanukke ja venäläinen MIG-lentäjän kypärä.

Soviet vintagen Neukkulan retrolelut istuvat näyttelyesineiksi, vaikka sille lastenhuoneen avohyllylle, jonne pienet kädet eivät yllä.

(etsy.com)