Anna mun oksentaa
22/08/2013 § Jätä kommentti
Ei herramunjee! Tulevatko nämä tosiaan takaisin?
En voi sietää tapetteja. Olen syyttänyt tästä lapsuuteni aikalaissuunnnittelijoiden riemunkirjavia seinäoksennuksia.
Värejä ei säästelty, eikä pintojakaan. Jopa kalusteiden päälliset kuten kaappien laatikot tai päädyt koristeltiin samaisilla – tai pahimmillaan – täysin kontrastisävyisin tapetein. Lie mitä hippejä olleet, mutta en nyt ihan huikeasta iloittelusta voi puhua. Värien ja kuvioiden sekasortoinen kakofonia oli toki provosoivaa, mutta vapaalle mielikuvitukselle, kuvioiden jatkamisen ja tunnelmien tasaantumiselle jätettiin tuohon aikaan vain neliömillimetrin kolo. – Ja ehkä siihenkin pikkureikään oli pakolla tungettu joku oranssin-sinappi kukkakuosi.
Ei se laatu vaan määrä.
Vieri viereen vaan. Kahta kauheampaa. Ei se haittaa, vaikka ahdistaa.
Tunge vaan joka rakoon. Vielä vähän räikeämpää. Laadusta viis, kunhan kuviota ja riittää. Silmiä ehkä kirvelee, mutta tää on nyt niin IN, että pakko.
Kyse ei ole siitä, eivätkö taitavimmat sisustajat olisi osanneet yhdistää rohkeita kuoseja taannoisiin aikoihin kauniisti. Yleensä trendit tarttuvat kuitenkin myös vähemmän lahjakkaisiin ja värisokeasilmäisiin pesänrakentajiin. Näin katastrofin ainekset ovat koossa.
Retro Villan 2000-luvulle säilyneiden kuviokarnevaalien käyttö tulisikin sallia vain parhaan värisilmän ja muotokielen sisustajille. Komeitahan nuo ovat, mutta vaativat piirun verran enemmän harkintaa kuin se harmaa-valkoinen haituvajälki, huomaamaton antiikkilaaastijäljitelmä tai vieno pastelliraita. Uskaliain liisteröijä saa persoonallisimman kodin.
Lastenhuoneen tapeteista vain harva saa Home in HEL-blogistin siunauksen. Vieläkö joku antaa oikeasti pikkupoikansa kertailla sotaa ihannoivia miesfiguureja ennen nukkumaanmenoa tai muistuttaa tytöille satuhahmojen konservatiivisesta sukupuoliroolijaosta?
Ja mitä tekee DDR:läinen testosteroniurheilija kummankaan vaatekaapin ovessa?
(All screen shots via retrovilla.dk Styling: Mette Helena Rasmussen. Photos: Tia Borgsmidt)
Suosittele
Todellinen Helsinki City Boy
20/08/2013 § Jätä kommentti
Kuinka monta minigrillisi on jäänyt pois matkastasi vain siksi, että se on liian iso, hutera ja juuri niin epäluotettava kuin sen hintakin antoi halpahallissa ymmärtää? Entä kuinka moni on tuskastunut puistogrillin painon tai sottaisuutensa takia?
Älä nyt vaan kerro, että olet turhautuneena roudannut puistopiknikille pizzaa. Hyi sinua!
Jos saamme nauttia ensi vuonnakin intiaanikesästä, varmista että ulkoilmaretkelle mennessäsi kyynärkoukussa heiluu tämä Klaus Aallon (Aalto+Aalto) suunnittelema citygrilli.
Jos joku luulee sinun nyysineen Finlandia-talon tai kansallisoopperan seinästä tuhkakupin, voit esitellä ennakkoluuloiselle ylpeänä tämän muotoilun minihuipentuman ja paistaa halukkaille vaikka pienen karsinogeenisen wurstin.
Kovin montaa makkaraa ei tyyliboksin ritilälle kerrallaan mahdu, mutta ihan tarpeeksi. Ei se määrä, vaan linjakkuus ja laatu.
Grilliä saa kahdessa koossa ja värissä. Isompi malli on simppeli kuin 2-nappinen särisevä retroradio. Paitsi tietenkin tyylikkäämpi.
Ps. Lieneekö nimi enne? Ei, en nyt lähde spekuloimaan visuaalista sukulaisuutta siihen yhteen designguruun, vaan ihan jotain muuta. Klaus Aallon minivekottimen tuotenimi saa nimittäin liikkeelle ne sitkeät korvamadot, jotka vannovat Teuvo Lomanin esihistoriallisen hittibiisin nimeen. Saanko esitellä vielä kerran piknikkien pikku prinssin City Boyn.
Suosittele
Kasvata yhteiskuntavastuullinen lapsi
12/08/2013 § Jätä kommentti
Mistä niitä oikein tulee? Nimittäin yhteiskuntavastuullisia lapsia, jotka tietävät, miten käyttäisimme luonnonvaroja vähemmän ja näin sallisimme maapallon hönkivän elämää edes muutaman hetken pidempään. 
Aiemmat sukupolvet opettelivat kierrätyksen, energiansäästön, ekologisen asumisen ja järkikulutuksen vasta aikuisiällä. Eikä se oppi nyt ihan tarpeeksi perille ole mennyt, jos ilmastonmuutos-eipäs-juupas-keskusteluun tai hamstrauskulttuuriin on katsominen. Entä, jos sinun lapsesi saisi ymmärryksen kestävään kehitykseen alle kouluikäisenä?
Plantoys uskoo maailman pelastuvan leikin varjolla. Nuket on laitettu asumaan design-silmän läpäisevään komeaan ekotaloon. Energiatehokas nukkekoti sisältää tuulivoimalan, aurinkopaneelin ja kierrätysjärjestelmän. Puisessa passiivitalossa sadevesi kerätään hyötykäyttöön ja jäte lajitellaan. Makuuhuoneesta löytyy komea verhoratkaisu, jonka avulla voidaan säädellä päivänvalon, ilmastoinnin ja lämmityksen suhde tehokkaaksi. Koko talo on itsessään valmistettu kestävän kehityksen mukaan. Oi, miten mahtavaa!
Nukkekoti on loistava tapa aloittaa keskustelu lapsen kanssa luontoystävällisestä tavasta elää. Isot pisteet myös siitä, ettei talosta ole tehty valtavaa, ihmistä passivoivaa hifipesää. TV on yhteisissä tiloissa. Vaatekaappikin kohtuukokoiseen kulutukseen ohjaava, eikä mikään käyttämättömiä heräteostoksia sisältävä massiivinen walk-in-closet. Puinen talo kestää vanerihökötyksiä paremmin myös pikkusiskoille ja -veljille.
Lisää tällaista! Seuraavaksi ekologinen autorata julkisine sähköbusseineen ja energiatehokkaine latauspisteineen. Sitten vielä jätevedenpuhdistamosetti, sähköautobensis, tuulivoimala, kierrätyskeskus, kirppistori, ja, ja, ja.
Lego on jo ryhdistäytynyt. Ainakin Yhdysvaltain markkinoilla myydään julkisen liikenteen keskuksia ja tuulivoimalasettejä. Kekseliäs tanskalaisyritys valmistaa maailman tunnetuimpia rakennusleluja, joten vaikutusvaltaa ja potentiaalia kokonaisvaltaiseen ympäristökasvatukseen löytyy.
Ymmärsivätpä ne pienet kodinrakentajat sitten ihan kaikkia hienouksia tai eivät, idea on loistava. Luontoystävällisyydestä keskustelunaloituksia ei ole lapsen kanssa koskaan liikaa.
ps. Minkälaisia ympäristötietoutta edistäviä leluja sinä olet hankkinut tai leikkejä jakanut lapsellesi?
home in HEL 