Kuin Selleckin viiksi lepäisi olkapäällä
25/10/2013 § Jätä kommentti
Kyllä siinä on silmiä hieraistava vähän tiukemmalla nyrkillä, että sen uskoisi. Tompat samalla soffalla. Selleck ja Jones. Meidän olohuoneessa!
Kiitos Replacefacen amiraalihenkisten kuvien. Nyt voit itkeä itsesi uneen Mark Wahlbergin olkapäällä tai nähdä villeimmät päiväunelmoinnit Steve Jobsin kainalossa. Mammanpojan boksiin miehistä itsenäisyyttä voi henkiä nojatuolissa kunniamerkeissä tuijotteleva Foo fightersin Dave Grohl.
Jos nojatuolin päällystäminen ikonokasvoin koristelluin tyynyin teettää pahaa itsetunnolle tai silmälle, voi samaiset kuvat valita seinälle, paitaan, kännykkään tai vaikka padiin. Pelottavan arvokkaita kuvia. Spooky.
Koko valikoiman näet täällä.
Suosittele
Mopsinmentävä iglu
21/10/2013 § 1 kommentti
Hei, koiraihminen! Miksi lattiallasi on tennispalloin täytettyjä sukkahousuja, neuvostotyylisiä vinkuvia eläimiä ja nuhruinen tyyny? Myös koirakoti voi olla tyylikäs.
Alan vakuuttua siitä, että Nendo on designin nero.
Kevyet symmetriset arjen esineet ja olennaiseen puuttuminen leimaavat tämän japanilaisen sisustussoturin kädenjälkeä. Tällä kertaa käsittelyyn joutuu ihmisen paras ystävä. Tunge mopsisi päikkäreille igluun tai heitä ilmaan 3d-printtiä muistuttava muoviluu. Älä tyydy naivistisiin tassukuviopeteihin, kun voit kaiken karvan ja kosteiden suukkojen keskellä olla ihan megachic!
En osaa nähdä oman valppaan staffini pesänä rauhaisan nurkan tarjoavaa iglua, mutta onneksi Nendon head or tails -eskimokoti taipuu myös matalaksi pediksi. Kevyt keinonahkainen pesä ei nuhjaannu ja symmetrinen muoto on kuin luotu skandinaaviseen ympäristöön.
(all screenshots via designboom.com)
Suosittele
Kaikki muu on totta paitsi puutarhanhoito
01/10/2013 § Jätä kommentti
En omista puutarhaa – paitsi mökillä. Siellä käyn hävettävän harvoin. En omista kasvimaata, enkä kukkasia. Lukuunottamatta makuukammarin sinnikästä traakkipuuta, joka ei ota kuihtuakseen, vaikka sen säännöllisin ajoin unohdan. Osaan tappaa nahkealehtiset rahapuut, pelargoniat ja kaktukset. Arvatkaa vaan miten kävi, kun saimme lahjaksi bonsain.
Olen kuitenkin lähes varma, että kasvit rakastaisivat minua, jos kastelisin niitä tuoreella sadevedellä. Sillä aidolla, jota kuulemma voi Suomessa jopa juoda, jos se sataa kippoon suoraan taivaalta ja ollaan maalla.
Sellaiseen hulluuteen kuin sadeveden keruuseen en sen sijaan lähtisi, jos minulla ei olisi tarpeeksi aistikasta sadeveden kerääjää.
Mutta onneksi on Carl Liun valkea torvisoittokunta, joka imee sateen kuin automaattiisesti minun laiskotellessani puutarhanhoidosta. En olisi uskonut koskaan toivovani sadetta edes unelmissani. Mutta jos minulla olisi puutarha, keräisin sille mettä ja rakkautta tällä kauniilla muovikannulla. Ihan oikeasti.
Sen lisäksi, että olisin oman puutarhani messias, säästäisin kuluissa ja pelastaisin elitistisellä touhullani maapallon. Tai hetkeksi ainakin oman peltoni verran maata ja pari porkkanaa.
home in HEL 
