Tuuli, joka ruhoa keinuttaa
10/08/2012 § Jätä kommentti
Älä viillä ranteitasi. Kesä ei ole vielä ohi. Vielä ehtii killua köyden päässä. Ei siinä ensimmäiseksi mieleen tulevassa merkityksessään, vaan ihan mukavasti.

Viikonloppu mökillä todisti, että kaikkein rennoimpaan tilaan pääsee köyden varassa. Yleensä meidän mökillä on ihan tajuton sukulaishärdelli meneillään, mutta puiden väliin laitettu riippumatto sai unohtamaan koko touhun – ainakin hetkeksi.
Jos riippumatto ei sovi parvekkeelle tai pihalta ei löydy optimaalista kahden koivun väliä, väännä tukeva koukku kattoon tai viritä köysi vaikka puunoksaan. Killua voi nimittäin myös loungemaisissa riippupedeissä ja -tuoleissa.

Syksyn tullen (tai viimaisena elokuun iltana) raahaa loungeesi iso villapeitto. Päikkärit onnistuvat vaikka yllä olevassa Dedonin RestNestissä tai kahden killujan kokoisessa Daniel Pouzenin riippupedissä. Skandinaaviklassikkoa etsivälle löytyy tietenkin oma Aarnio.


Enzo Bertin Kata-riipputuoli toistaa saman muodon ripauksen ilmavammin.

Hallitsematon, rauhallinen keinu luo hetkittäisen tunteen vapaudesta. Ajatuksille jää aikaa, eikä päätä kiristä. Palaa patiolle. Palaa kohtuun. Irroita jalat maasta ja rentoudu.
Unohda olevasi aikuinen. Anna tuulen keinuttaa.
Tämä toimii paremmin kuin 24 sentin lasi punkkua. Ja vieläpä ilman päänsärkyä!

Zara Homen hauska luonnonläheinen riippu löytyy monessa värissä.

Tai sukella Maffam Freeformin mustaseittiseen kehtoon.

Oma suosikkini on Patricia Urquiolan Morosolle suunnittelema Tropicalia.
Ihanat kulmat. Villit värit.
Hei, nyt tarvitaan vielä ISO puu ja näitä PALJON!



ps. Eikö aikuisten loungekehdot kolahda? Kaipaatko jotain riippumattomaisempaa?
Käy tsekkaamassa suomalaisen nettikaupan La Siestan mahtavat laaturiipputuolit. Ihana värisade ja kauniit kuosit!
Angstaa vaan, kuhmuja ei vaan tuu
31/07/2012 § Jätä kommentti
Oletko koskaan lyönyt päätä sängyn reunaan läsähtäessäsi viimeisillä voimillasi sängylle? Ai et.
No, tällä sängyllä et tee sitä vastaisuudessakaan.

Pääni olisi elämän varrella säästynyt monelta kuhmulta, jos nuoren, lahjakkaan Nusa Jelenecin Lagostudiolle suunnittelema Col-letto -sänky olisi lanseerattu suloisella 70-luvulla – tai edes silloin, kun teini-ikäisenä kaaduin viimeisillä voimillani ja perusangsteissa sängylleni.
Aluksi idea tuntuu epäkäytännöllisen kummalliselta. Jelenec tietää kuitenkin, mitä tekee. Taipuisa reuna saa sängyn sopii loistavasti jo muutoinkin veltostumisesta parjatulle nykynuorisolle. Col-lettoon on helppo kaatua, kun kompastuu maata laahaaviin farkkuihinsa, energiajuoma on loppu tai on muutoin vaan ihan että elämä on niin blaah, eikä yhtään ihq.


Pehmeä reunus kätkee elämää pakenevan nuoren reunojen katveeseen kuin poikasen linnunpesään. Laitojen taakse ei maailman pahuus pääse. Bonuksena on muotiominaisuus – muunneltavuus. Sängyn ulkonäköä voi muokata melkein kuin farmareiden lahkeita. Joskus se rullataan ylös, joskus kääritään alhaalle.

Jelenecin letkeälaidallinen on niin LOL, että nolottaa. Ihan oikea teinihuonekalu!

Sitä, miten kangas kestää likaa tai alkaako se lörpähtää ajan saatossa, ei tarina kerro. Elämään uupuneelle pikkukapinoitsijalle tämä varhaisiakuisuuden linnunpesä on kuitenkin kuin unelma!































