Nousevat nojatuolit
17/05/2012 § Jätä kommentti
Harva uskoisi, että kymmenen minuuttia sitten tämä komea säleikkötuoli oli pahainen puulevy.
Symmetrinen muoto ei ole sattumaa. Arkkitehtoninen uhkeus ja uskaliaisuus on suunniteltu muodon matematiikalla. Tämä tekee tuolista symmetrisen, mutta kaikkein arvokkain juju lienee kalusteen kohoamisessa. Puulevy on helppo kuljettaa, joka suuntaan teräviä kulmia kimpoileva kaluste ei.
Insinööritaidot on pyhitetty kauneudelle, arkkitehtuurikikat kalusteelle.
Robert Van Embricqs’in Nousevat huonekalut (“Rising Furniture”) ovat hämmästyttävä osoitus siitä, miten geometriset ratkaisut voivat pelastaa kalusteet liialta yksioikoisuudelta. Tarkalla suunnittelulla ja muutamalla kankaalla juovitetulla raolla voi nostaa levystä vaikuttavan istuimen tai pöydän. Tuoli on samalla yksinkertainen, mutta silti niin monimutkainen, että tällainen perustavis saa siitä toviksi ajateltavaa.
Tiiviin puun ja ilman kontrasti on säleikön kantava voima. Säleet eivät tuki tilaa, vaan antavat sen hengittää. Säleikkö mahdollistaa myös helpon kokoamisen.
(furnitureandinteriordesignatadamsmith.blogspot.com)
Mutta jääkö säleistä jälkiä takapuoleen?
Ehkä. Ainakin pitkään istuttaessa. (ps. Sama haaste oli Viivasta asiaa -postauksen huonekaluilla.) Mutta mikä ei tapa se vahvistaa – ja kaunistaa, kun keksii vain oikeat kikat selviytymiseen. Tämän tietävät ainakin naiset, jotka ovat kävelleet piikkikoroilla.
Säletuolien pelastuksena toimivat tyynyt, jotka laitetaan esille vain silloin, kun istuimilla aiotaan istua pitkään – ehkä puukoriin tuolien viereen. Muissa tilanteissa tuolin veistoksellisuutta ei kannata piilottaa.
Hengittävän geometrian tulkki Embricqs jatkaa samalla linjalla suunnitellulla sohvapöydällä, sisäänkäynnillä ja jopa sillalla (!). Häkellyttävän huikeaa jälkeä!
Katso lisää mainioita ideoita Embricqs’in blogista.
Suosittele
Keinutuolin evoluutio
30/04/2012 § 1 kommentti
Nykyajan keinutuoliin kelpaa istua.
Ja näillä upeilla muodoilla sellainen kannattaa myös hankkia, vaikkei hiukset olisi ehtineet harmaantua ja Marttojen kutomiskerhon jäsenyyskin vielä puuttuisi.
Moderneimmat keinutuolit ovat hienostuneita ja ne muodostuvat täydellisesti toisiin hitsautuvista sulavista muodoista. Kantaisästään on jäljellä parhammillaan jalat tai selkänoja. Muutoin keinahteluun perustuva huonekalu alkaa lähestyä joko ihan tavallista istuinta, lekottelutilan sohvaa tai veistosta.
Keinutuoli on yhä rauhan tyyssija, jonka kiikku saa jäykän minimalistisen kodin eloon. Ilmari Tapiovaara uskalsi revitellä vasta vähäsen suunnitellessaan yllä olevan Mademoisellen vuonna 1956.Silloin väistyivät käsinojat ja selkäosa venytettiin uusiin sfääreihin.
Alabamalaisen Woodstudion Lookout mountain -keinutuoli heijastelee 60-lukulaista muodokkuutta, mutta on selvästi Mademoisella uudempaa aaltoa keinutuolin nopeassa evoluutiossa.
Hei, hei takaritilä!
Hei, hei törröttävät rekimäiset jalat!
Jo aiemmin Home in HEL:ssä esitellyn Naifdesignin (kts. Kaarevan kulman turkkilainen) muotoja toistavaa De La Espadan Sleepy-tuolia pitää katsoa mieluiten sivusta.
Autoban-suunnittelijoiden Seyhan Özdemir’in ja Sefer Çaglar’in suunnittelema työtuoli mainen keinu sopii erinomaisesti suomalaiseen vaaleapuiseen kotiin.
Yhä tiukkaan muotokieleen, mutta hintsusti sirompaan ja kulmikkaampaan tuoliin turvautuu Skram V5-keinullaan. Jospa sitä yhtä keinutuolia ei kätkettäisikään tuvan pimeään nurkkaan – vaan niitä olisikin kaksi vaikka erkkerin edessä.
(icff.com)
New British Design’in Race-keinutuoli muistuttaa Helsingin Hietalahden rannan nostureita.
Eikä tietenkään saa unohtaa Eamesin kiikkua. Tämä on klassikko varmaan ikuisesti, mutta samalla hieno osoitus pienestä kehitysaskeleesta.
Keinutuoli sopii myös loungeen. Aram Storen keltainen Don’do -tuoli piristää arkea kuin kirpeä sitruunakarkki!
Verner Panton kaarevalla Relax-tuolillaan heittää peliin kehtomaisuutta. Tuolia löytyy useissa eri kuosissa ja väreissä.
Myös Eduardo Baroni palautuu keinutuolillaan lapsuuden kehtoon.
Yksi omista suosikeistani on Matthew Kroekerin suunnittelema Hutj Camila-tuoli. Tähän mahtuu kapeatakapuolisia istujia kaksikin.
Pienemmän kiikun ystävälle Jessica Nebelin Cube-keinutuoli.
Ron Aradin veistosmainen tuoli.
Tanskalaisen Skagerakin hillitty Sway sopii terassillekin.
Piero Lissonin Dondolo-keinutuoli.
Mikko Laakkosen Kolan keltaiset rekijalat saavat perinteisen kudintuolin twistaamaan. Tuolia on myös kokomustana.
Innitin Acapulco -keinutuoli on perinteikkäin osoitus lankamaisesta läpinäkyvyydestä keinutuolien saralla.
(
Constance Guisset’in SOL.
Osa keinutuoleista lähestyy aputuolina tunnettua jakkaraa tai tavallista tuolia.
Brasilialaisen Fetiche Design’in Carolina Armellinin ja Paulo Biacchin R540-keinujakkara.
Rockett Galleryn Ro Ro -keinu.
Made in Design’in Hudson-tuoli.
Per Sundstedtin aasialaishenkinen kiikkuva jakkara näyttää ihanalta vaaleaa vasten.
Suosittele
Dixon, Dixon ja vielä kerran Dixon
19/03/2012 § Jätä kommentti
Tom Dixon on nero!
(Näin ajattelin googlatessani ensimmäistä kertaa hänen tuotteitaan. Googlen armoille lähdin näistä kattiloista ja perinteisistä vesiruukuista inspiraationsa saaneista upeista lampuista.
Must have, jos olisi ylimääräistä täpäkkää kukkarossa!
Sitten huomasin, että Dixonilla on runsain mitoin upeaa tavaraa, etenkin lamppuja, mutta paljon muutakin. Hänen mallistonsa on visuaalinen elämys!
Dixon on sisustusälykkö kera tarkan silmän. Tuottelias kaveri. Huikea modernin tilan elementtien suunnittelija. Virtaviivaisten muotojen tulkki vintagemaisella säätövaralla.
Miten brittiläismies on voinut tehdä näin laadukasta ja linjakasta designia ja kukaan ei tunne häntä?
Tai hrmpf, siis MINÄ en tuntenut häntä! (Toisin kuin ehkä kaikki muut sisustamisesta ja kauniista huonekaluista kiinnostuneet.) Miten tämä on voinut mennä ohi, vaikka olen seurannut alaa jo vuosia? Nimet eivät tosiaan ole parasta alaani.
Sitten vierailin Tom Dixonin sivuilla. Ja huomasin, että hän oli vuonna 2002 perustettu brittiläinen designkauppa ja huonekalujen valmistaja, jonka vuosittain uusiutuva mallisto on tarjolla 60 maassa ympäri tellusta.
Huonekalukauppa? Siis tuo ihailemani Tom Dixon?!
Olen j – ä – r – k – y – t – t – y – n – y – t! Kuoliko juuri keksimäni uusi muodon ikoni ennen kuin syntyikään?!
Näitä voisi ihailla tunteja. Mallisto on monipuolinen ja designsurffailija törmää siihen satunnaisen säännöllisesti.
Jos en olisi jäänyt ihailemaan muotoja ja tutkinut Dixonin taustat tarkemmin heti alkuun, olisin voinut estää syvän järkytystilani. Olisin voinut estää myös nöyryyttävän tietämysmokan. Tom Dixon on nero, hän on kuin onkin huonekaluliike, MUTTA myös ihka oikea ihminen! Jee. Ja hänestä pitäisi suomalaisena tietää. Auts.
60-luvun taitteessa Tunisiassa syntynyt, lapsena Brittilään muuttanut Dixon on itseoppinut suunnittelija ja näyttää taitavan designbisneksenkin hienosti, mitä tulee hänen uraansa ja maailmanmainetta niittäneeseen, nimeään kantavaan Tom Dixon-yritykseen. Henkilönä Tom Dixon on palkittu suunnittelija, joka on toiminut sekä Habitat-ketjun että Artekin taiteellisena johtaja.
Oli kuka tahansa. Hän tuottaa ihastuttavia perusklassikkoja, joista löytyy vastaus kotiin kuin kotiin. Itse säväyttäisin olohuoneen nurkkaa mielelläni tällä Mirror Ball -jalkalampulla, jonka kuperilta peilipinnoilta heijastaa takaisin koko huone.
Ps. Lue lisää Tompasta mm. Taloussanomista (10/2008).
home in HEL 