Kierrätyskeisarin vanhat vaatteet
24/05/2013 § Jätä kommentti
Nyt on aika tyhjentää vaatekaapin pölyyntyneimmät henkarit ja tehdä turhasta tarpeellista.
(Miriam Zinkin Light MI -kattokruunu. Via get-mi.com)
Puistot, kadut ja naapurustot muuttuvat jälleen huomenna isoiksi kirppiksiksi. Vastuullisen kaupunkikulttuurin pohjalle rakentunut Siivouspäivä haluaa näyttää, että kierrättäminen on helppoa. Kuka tahansa voi myydä tavaroita ja kuka tahansa niihin käyttää killinkeitään. Yksilötasolla tämä tarkoittaa tietenkin komerojen siivousta ja kerran tuotetun tavaran kiertämään laittamista – tai sitten peruskirppistä mahtavampia löytöjä.
Enimmäkseen ihmiset myyvät Siivouspäivänä vanhoja vaatteitaan. Jos ne eivät mene päivän aikana kaupaksi, ne voi toimittaa keskitetyissä kierrätyspisteissä eteenpäin. Mutta miten kalsarinsa, urheilusukkansa ja verkkopaitansa kierrättävät sellaiset boheemit, joiden peukalo pysyy ihan ammatikseen muualla kuin keskellä kämmentä.
Yllä killuvia Marcella Foshin vaatelamppuja ei kannata kokeilla kotona, koska vain oikein tehtynä ne ovat paloturvallisia.
Moni ei varmaan pystyisi elämään israelilaisen Shiker Kerenin kanssa. Hänen kodissaan vanhat sukat saavat lojua lattialla luvan kanssa yhteen nidottuna mattona. Idea toki sopii loistavasti pyykissä orvoksi jääneille sukkaparoille, mutta mihin kotiin tällainen matonparsi sopii on sitten toinen juttu.
Tejo Remyn Droogille tehtailemaan riepunojatuoliin tarvitaan viisitoista kassillista vanhoja vaatteita. Lopputulos on tukeva ja hauska nojatuoli, jolla on hiuksia nostattava yli 3000 euron hinta(!).
Korealainen Jongho Park kääri vanhat vaatteensa rullalle tukevaksi jakkaraksi.
Miss Rio -rahi on tehty varvastossujen muovisista kiinnikenaruista. Tälle rahille kannattaa laskea vain jalkansa. Toteutus näyttää hauskalta, mutta on vaikea uskoa, että kovat narut tuntuvat yhtä mukavilta takapuolessa.
Tom Pricen sulatetuista fleece-vaatteista tehty mukavuuslaitos sopii suurpiiirteisen siivojan kotiin.
Tobias Juretzek on tiivistänyt käyttämättömät vaatejämät komeiksi Rememberme-tuoleiksi. Rakenteesta erottuvat helposti vanhat lempifarkut ja bändipaidat.
Ruotsalaisen Maria Westerbergin maailmalla positiivisesti vastaanotettuun T-paitatuolin rakentamiseen kuluu 40 paitaa.
Westerbegin käsialaa ovat myös mm. Indiskalle tehty kierrätyskangassermi ja silkkisiin kravatteihin kietoutunut massiivinen donitsityyny.
Volksware-suunnittelijat ompelivat vaatekasan yhdeksi jättiläismäiseksi matoksi. He halusivat näyttää, että kirppiksille kelpaamattomat vanhat rievutkin ovat vielä käyttökelpoisia – ainakin jalkojen alla.
Tai yhäkö nurkissa lojuu ilmansa pihalle päästäneitä vappupalloja. Ota neula ja tee Pini Leibovichit!
Komea nojatuoli on osa Tel Avivissa toimivan teollisen muotoilijan näyttävää Happy Material -tuolisarjaa.
ps. Voit lähettää vaatteesi hyvälle, lähialueella asuvalle kierrätystaiteilijalle tai -taitelijakollektiiville. Silloin voi syntyä hienoja juttuja kuten Derick Melanderilta.
pss. Tai mitä jos tekisi jotain ihan itse? Jos kaapistasi löytyy virttyneitä T-paitoja, reikäisiä lakanoita, ratkenneita farkkuja tai elämää nähneitä verhoja – tai jotain muutan matonkudemateriaalia, hanki iso virkkuukoukku ja virkkaa niistä matto esim. Kalliolla kukkulalla -blogin ohjeilla.
Munaa tyylillä
27/03/2013 § 3 kommenttia
Pääsiäinen vapautti minusta nolon näpertäjän.
Modernin kodin munat ovat tyylikkäitä ja hillittyjä sekä väreiltään että kuvioiltaan – ja lisäksi älyttömän käteviä tehdä.
Nolon siitä tekevät lähinnä tärisevät kädet, jotka rajoittavat pahasti käytettyä kuviokirjoa ja epäonnistuneet söherrykset, jotka pakottavat kahden hengen taloutemme keksimään lukuisia munaruokia pöytään viikossa kyllästykseen asti. Toki voi käyttää myös raakana päädyn rei’istä puhallustyhjennettyjä kananmunan kuoria, jotka säilyvät vuosia tai niitä nopeasti hupenevia Mignon-munia, mutta ensimmäinen vaihtoehto oli tänä vuonna poissuljettu laiskuuteni vuoksi ja toinen siksi, ettei mieheni pidä Mignon-munista.
Mustavalkomunien koristeluun tarvitset pehmeäkärkisen paksumman permanent-tussin tai ohutta viivaa piirtävän mustan permanent-kynän, vetoavan graafisen idean ja tarkkaa kättä. Jos oma pää on kuvioista tyhjä, voit hakea inspiraatiota designklassikoista.
Piirustustaidoista ja kynäotteen vakaudesta riippuu se, miten helppoja tai vaikeita kuvioita kannattaa valita. Home in HEL valitsi tällä kertaa onneksi iisit kuviot, sillä soikeaa pintaa oli yllättävän vaikeaa harjoittelematta ja vakain käsin piirtää. Inspiraatiot kuvioihin hain skandinaavisista klassikoista yksinkertaistaen ja munan muotoa mukaillen.
Tunnistatko?
- Helmimäinen puolipalloketju on kopioitu House of Rymin Tu es la vague -lautasen reunoilta
- Pieneen pallokuvioon sain idean perinteisistä Marimekon Siirtolapuutarha-sarjasta.
- Geometriset kuviot juuri ostamastani BoConceptin Salmiakki-kulhosta (Home in HEL -postaus ”Maailman kaunein hedelmäkulho”)
- Aurinkomainen pääty Sanna Annukan Taikamylly-kankaasta (poistunut markkinoilta, mutta löytyy esim. immaterialisti-blogin postauksesta)
- Ensimmäisessä kuvassakin nähty klassikkokuvio Maija Isolan suunnittelemasta Marimekon Kaivo-kankaasta
- Harvaa kuusimetsää tai ylöspäin suuntaavia nuolia muistuttava munankuori sai koristelun Sarjaton-mukista
Niin ja tuon 3-vuotiaan pikkuihmisen piirustukselta muistuttavan söhrön sovelsin ihan itse picassomaisesta olotilastani. Pilkkumuna syntyi puolestaan tasapainottamaan kuviokirjoa.
Hyvää pääsiäislomaa kaikille!
Ps. Nyt alan harjoitella vakaata kättä ensi vuotta varten. Kunnianhimoinen tavoitteeni on silloin piirtää munia, joissa toistuvat vaikutteet mm. Marimekon ihastuttavasta Kanteleen kutsusta, Arabian piilopaikasta ja Sagaformin Keep-sarjasta. Saa nähdä miten käy;)



























