Tuoliperheitä

13/12/2011 § Jätä kommentti

Kuka sanoi, että ruokapöydän tuolien pitää olla määrämittaisia ja samanlaisia? Miksi meidän pitää monistaa sama malli neljä – tai kuusi kertaa? Miksi ihmeessä?

Eikö tuolit voisi valmistaa takapuolen koon – tai vaikka istujan persoonallisuuden mukaan? Joo!

Ajatuksesta innostunut on ainakin japanilainen suunnittelija Junya Ishigami, jonka tuoliryhmä on ulkonäöllisesti veistetty samasta puusta – tai pikemmin verkosta – mutta jokaisella on oma ainutlaatuinen kokonsa ja muotonsa.

(gqjapan.jp)

Suunnittelija on kertonut Dailytonic.comissa havainneensa sen, että muotoa ja kokoa muuttaenkin tuolit säilyttävät harmonisuutensa. Ne ovat kuin perhe. Yksi on leveä, toinen pitkä. Yksi on lyhyt ja yksi tavallisen kokoinen. Hännänhuippuna on tietenkin pikkiriikkinen jakkara.

Ishigami pitää hauskana ideaa siitä, että voi istua aina oman fiiliksen mukaan eri tuoleille. Ja tietenkin tuolit asettuvat pöydän ympärille yhtä heterogeenisesti kuin perhe. Vähän kukin omana ainutlaatuisena itsenään, mutta samalla yhteenkuuluvana ryhmänä.

Myös Matthew Hilton uskoo myös samankaltaisten puhdasmuotoisten puutuolien yhdistämiseen. Ainakin hyvin vapaasti hän yhdistelee erilaisia ruokatuolejaan, vaikka alunperin yksilöt onkin tarkoitettu varmasti kuuden jengeihin.

Graig Bassamin traktorin istuimia myötälevät kolme jakkaraa löytyvät kukkaroa kirpaisevaan hintaan Design with Reach -verkkokaupasta.

(architonic.com)

Tanskalainen Mater-jakkaroiden kolmihenkinen perhe on siro kokonaisuus.

Monimuotoisen tuolin illuusioon on päätynyt myös Vivian Chiu Inceptioniksi nimetyssä, taideteosmaisessa tuolissaan. Se on yksi ikuisuuksiin perspektiivisesti jakautuva tuoli, mutta maatuskamaisesti samalla 10 tuolia. Pienimmällä tuolilla ei kyllä pysty istumaan kapeatakapuolisinkaan vieras, mutta mitäpä ei sisustus illuusion vuoksi tekisi.