Mopsinmentävä iglu
21/10/2013 § 1 kommentti
Hei, koiraihminen! Miksi lattiallasi on tennispalloin täytettyjä sukkahousuja, neuvostotyylisiä vinkuvia eläimiä ja nuhruinen tyyny? Myös koirakoti voi olla tyylikäs.
Alan vakuuttua siitä, että Nendo on designin nero.
Kevyet symmetriset arjen esineet ja olennaiseen puuttuminen leimaavat tämän japanilaisen sisustussoturin kädenjälkeä. Tällä kertaa käsittelyyn joutuu ihmisen paras ystävä. Tunge mopsisi päikkäreille igluun tai heitä ilmaan 3d-printtiä muistuttava muoviluu. Älä tyydy naivistisiin tassukuviopeteihin, kun voit kaiken karvan ja kosteiden suukkojen keskellä olla ihan megachic!
En osaa nähdä oman valppaan staffini pesänä rauhaisan nurkan tarjoavaa iglua, mutta onneksi Nendon head or tails -eskimokoti taipuu myös matalaksi pediksi. Kevyt keinonahkainen pesä ei nuhjaannu ja symmetrinen muoto on kuin luotu skandinaaviseen ympäristöön.
(all screenshots via designboom.com)
Suosittele
Paluu puuhun
30/05/2013 § Jätä kommentti
Mitä sinä siinä puita halailet? Asu niissä.
Lapsuuden kesät ja puun väliin viritetyt majat. Naapuruston lasten kanssa perustettu oravakerho ja torilta tuodut eväsmansikat. Tylsällä lyijärillä piirretyt aarrekartat ja vaatteiden poimuihin kerääntyneet kaarnan palat. Mustelmaiset polvet ja pihkaa kynsien välissä.
Lapsena olisin voinut muuttaa takametsän puumajaan vaikka koko kesäksi. Vanhemmat olisivat tuoneet ruuaksi laatikoittain jätskiä ja herneitä. Mieltä olisi vilvoittanut jäänviileä raparperimehu. Aurinko leikitteli majan raoista ja sateella kaikki tuoksui kostealle jäkälälle. Latvasta olisi kurkottaen nähnyt meren aavan ja läheisessä joessa käytiin vilvoittelemassa päivän kuumimimpina hetkinä. Hämärä oli omistettu kummitusjutuille. Ikävän iskiessä matka oli tarpeeksi lyhyt juosta omaan petiin.
Sitten kasvoin aikuiseksi ja retkeilyfiilis vaihtui vaativiksi grilli-illoiksi, utuisiin saunamökkeihin, uima-altaallisiin bungaloweihin, aamupalallisiin majataloihin ja ketjuhotellien kliinisyyteen. Lapsuuden letkeä jännittävyys ja metsämajan alkeellisuus muuttuivat vaivalloisiksi yksityiskohdiksi.
Mutta mitä, jos vielä kerran vielä palaisi puuhun? Edes yhdeksi yöksi? Millaistakohan se olisi?
Ehkä tällaista.
Kanadalinen The HemLoftin puinen maja sopii parhaiten jylhien mäntymaisemien juurakoihin, trooppinen siirreltävä Cocoon tree -teltta lämpöisten leveyspiirien löhöilyyn. Kevyt teltta jännitetään runkojen väliin. Sitten annetaan tuulen tuivertaa korvissa ja keinuttaa sisätiloihin sekä luksukseen tottunutta tylsää aikuista kehoa. Vedenkestävä pallo on kaunis silmille ja hämmentävä ihmiselle, joka on tottunut vakaaseen lattiaan, ilmastointiin, jääkaapin kylmään viinilasilliseen ja tietokoneen surinaan ympärillään. Mutta hei, kuinka rentouttavan kaukana se on arjesta. Asua nyt pallossa, ilmassa.
Tai heittäydy linnuksi lintujen sekaan.
Japanilaisen Nendon jättimäinen linnunpesä imee ulommaiseen seinäänsä 78 lintupoikuetta. Toisella puolella olevasta majan isoimmasta aukosta mahtuu sisään muutama täyskasvuinen ihminen. Jännittävyyttä tuo sisältä löytyvä reikäseinä, josta voi bongailla siivekkäiden elämää niiden huomaamatta.
Ruotsalainen Tree Hotel tarjoaa huoneiden sijaan yksilöllisiä puuhun nostettuja metsämajoja linnunpesämäisestä risuhökkelöstä peileillä päälystettyyn kuutioon. Huoneiden sisustus on skandinaavisen hillitty, mutta ikkunoista avautuu koko metsän villi maailma.
Suosittele
Kaappisiivouspäivä
28/02/2013 § Jätä kommentti
Kavereilla käydessäni olen huomannut, että yhä useampi piilottaa rapaa valuvat kengät ja pulleimmat takit kaappiin. Mainio idea.
Roberope-ripustinköydet (trendhunter.com)
Moni on kuitenkin havainnut piilotettavien takkikasojen lisäksi eteisessään tarpeen huomattavasti tyhjemmälle päivittäisnaulakolle. Brilliant!
Eteisen ei tarvitsekaan näyttää autiolta, vaikka kaappisiivousta olisi harjoitettu ja turha roina piilotettu ovien taakse. Parhaimmillaan ulkonäön vuoksi eteiseen sijoitettu designnaulakko toimii vieraat sisään heittävänä wau-efektinä.
Linjakkaisiin naulakoihin voi ripustaa kauneimmat juhlakoltut tai päivittäisrotsit. Tai ehkä sitä käytetään nimenomaan vain vieraiden takkien säilytykseen. Valinnanvaraa löytyy niin pieneen kuin suurempaankin sisääntulohalliin. Suurperhe voi harkita eteistilan täyttämistä kokonaisella naulakkoarmeijalla.
Moni toimii parhaiten toki tyhjänä, mutta eipä tämä taide mene parista kaavustakaan pilalle, kuten näkyy tikapuumaisessa Zeugwart-vaatetelineessä yllä. Carlos Mottan Mandacaru-naulakko muistuttaa enemmän veistosta kuin käytännöllistä eteishuonekalua, mutta toimii kumpaankin käyttöön.
Kirjava naulakkorivi onnistuu myös Tom Dixonin Peg-naulakoilla, joissa nupit ovat dixonmaiseen tapaan korvattu ylettömän isoilla, litteillä ympyrämuodoilla.
Samaa muotokieltä edustaa Signe Bindslev Henriksenin & Peter Bundgaard Rützoun Trumpet-naulakko.
Anurak Suchat’in design studio Aesthetc’lle suunnitteleman Star-naulakon paras idea on käsilaukulle suunniteltu alahylly.
Puhtaan puun linjalla jatkuu myös pyykkilautamaisempi Nest-vaatepuu. Gabriella Gustafsonin ja Mattias Ståhlbomin symmetrinen naulakko sopii niin pienemmille kuin suuremmille ripustettaville vaatteille ja tavaroille.
Cascandon Twist-naulakon voi kääntää ylösalaisin, jolloin jakkaramaisesta säilytystelineestä tulee kolmen nuoren puun uusi elämä.
Ari Kanervan Bystander-oksisto sopii yksinkertaisuudessaan skandinaaviseen kotiin. Toimii parhaimmillaan ryhmänä.
Hipstereiden suurin haave on ripustaa kauneimmat kolttunsa huoneen nurkkaan näkyville, kävisikö sama idea kotonakin esimerkiksi tällä Claesson Koivisto Runen Beckham-telineellä.
(
Eteisen lisäksi vaatetelineitä tarvitaan myös esimerkiksi kylpyhuoneessa, saunatiloissa tai lastenhuoneessa.
Ripustaisiko pyyhkeet Stefan Schöningin San Pedro -kaktukseen tai tarhavaatteet sirkushenkisesti väreillä iloittelevaan Fritz Hansenin naulakkoon?
(smow.com)
Xavier Lustin puu vie ajatukset satumetsään. 
(voltexdesign.com)
(Jättimäistä keittiövälinettä muistuttava VISP on suunnitellut Staffan Holm.
Gabriella Gustafsonin venkurainen Order Valet -teline ei ehkä vedä 5-henkisen perheen talvitakkeja, mutta varastaa katseet hauskana yksityiskohtana.
Verner Pantonin Panton -naulakko.
Suosittele
Kömpelön neliografiikan paluu
21/04/2012 § Jätä kommentti
Mitä tapahtuu oikeasti, jos katsoo kuvaputkitelevisiota viiden sentin päästä?
Ehkä tätä.
Syvin rakkaus on syttynyt Christian Zuzunagalla. Hän on laajentanut pikseliajatuksen kankaalle. Ja se, mikä on ruudulla virhe on tekstiilissä mitä hedelmällisin idea.
Zuzunaga suunnitteli pikselisohvan olleessaan vielä opiskelija. Kirjava kokeilu myytiin saman tien italialaisen huonekaluyrityksen Moroson kokoelmiin.
Saman herran tyynykokelma vasta paljastaakin, miten virheessä syntynyt kuvaruudun pikselikuvio synnyttää mitä upeampia väriyhdistelmiä.
Onkohan nämä tyynyliinat tehty kotialbumin huonosti käsitellyistä kuvista? Materiaalia taitaa ainakin löytyä vähän joka kodista. Ja väriyhdistelmiä tällaisille tyynyille on satojatuhansia.
Pikselit tekevät pinnasta kurinalaisen graafisen elämyksen, jota tekstiili pehmentää.
Mutta, mutta!
Onhan tämä nähty ennen kuvaputkitelevisioitakin. Kun oikeat väriyhsitelmät ja tarpeeksi pieni pikselikoko löytyy, värin ja muodon marssi alkaa muistuttaa isoäidin ristipistotöitä. Pyörä on keksitty taas uudelleen.
Kun siirrytään maanläheisimmistä väreistä kirjavampiin, mummon kammarin koristekirjailu muuttuu vähitellen ysärimäiseksi hipsterityyliksi.
Zuzunagan värit ja muodot vilisevät silmissä, mutta yksittäin tällainen komeus voi kruunata harmaimman arjen.
Jos kirjavuus pelottaa, näillä muodoilla voi toki aina ottaa askeleen myös kohti tylsyyttä.
Katrin Sonnleitner keskittyy matoissaan hillitympiin väreihin, mutta yhtäläiseen kurinalaisuuteen. Värit ovat kuin Suomen syksy. Yksivärisessä tai vaaleassa kodissa tämäkin värien ujous voi tuntua rohkealta valinnalta.
Suosittele
Viivasta asiaa
05/02/2012 § 1 kommentti
Viiva. Enpä keksi juurikaan tylsempää muotoa.
Useammalla viivalla sen sijaan syntyy jo taidetta, taikuutta, elämää ja kontrastia. Myös kotiin.
Tummien viivojen ja valojen leikki tuovat elämää muutoin stabiilin tilaan. Olipa se sitten päivän valo tai vuorokauden keinovalo, kontrastit syntyvät helpolla valon kajastaessa erilaisista viivoista koostuvan huonekalun läpi. Varjoistaan viivahuonekalut tunnetaan!
Tanskalaisen Mathias Bengtssonin Spun-tuoli jatkaa hienosti jalanjäljillä. Tuhti tuoli, muhkeat muodot ja kevyt tunnelma. On lähes mahdoton uskoa, että hengittävässä tuolissa on 50 metriä ”tummaa viivaa”.
Bengtsson jatkaa viivatutkielmaansa kunnianhimoisesti. Tästä tulee melkein mieleen aiemmin blogissa esitelty Kundalinin muotokieli (kts. Muovivihan loppu).
Sillä ei juurikaan ole väliä, onko ”viiva” terästä vai muovia. Olennaista ovat vain kontrasti ja viivan käyttö. Pituus, rytmi ja muoto. Rohkeus, määrä ja yllätyksellisyys.
Maarten Baas testaa ja kokeilee. Uskaltaa jopa katkaista vienosti viivan.
Cees Braakmanin pyöreät muodot ovat kuin symmetrisiä kukkasia. Tyynyt estävät verkkopainaumat takapuolessa.
Chris Martin ja Magnus Elebäckin Tio-sarja sopii sisätilojen lisäksi vaikka patiolle.
Japanilainen Nendo on viivan voimakas valtias. Tuotantoon kuuluu lukuisia esineitä, jotka on koostettu muutamista hassuista viivoista. Ja aivan älyttömän taidokkaasti! Tässä jää nykyaikaisinkin 3d-mallinnus välillä toiseksi. Parhimmillaan katseltuna viiva häviää, kuten tässä Thin Black Line -tuolissa.
Lähes epätodellinen viivojen leikki.
Nendon Sekitei-tuoli.
Nendon moniulotteinen sohvapöytä.
Patrick Brilletin lepotuolin pehmeys syntyy viivan kaarevuudesta.
Colin O’Dowd’n tuoli on muodoltaan perinteinen, mutta viivan käyttö ja mittasuhteet nostavat sen klassikkojen rinnalle. O’Dowd’n Rokker-tuoli on kevyt ja ilmava, mutta myös äärettömän tasapainoinen.
(colinodowd.com)
O’Dowd’n kanssa samaa muotokieltä puhuu Hee Wellingin leppoisa tuoli
Ja sitten klassikko Eames. Tietenkin. Ei tätä voi ohittaa.
Moderni Bend Seating-tuotanto jatkaa siitä, mihin Eames jäi. Pyöreän sohvapöydän ottaisiin niin meidän olkkarin katseenvangitsijaksi!
Eames’n ohella terästuoleistaan tunnettu klassikkosuunnittelija on tietenkin Bertoia.
(http://funky44.com/tag/1950s)
