Päivä kerrallaan – 24 upeinta joulukalenteria
27/11/2013 § 3 kommenttia
Vielä ehtii. Nimittäin väkertää omansa. Laskea pimeyden päiviä hauskasti. Kurkottaa kohti valoa upealla itsetehdyllä kalenterilla.
Olen ihaillut vuosikaudet puuhanaisten ja -miesten hienoja itsetehtyjä joulukalentereita.
Muistan itse lapsuudesta 24 joulupussin kalenterin tuomien makeisyllätysten voiman. Joulupukkia jaksoi odottaa. Pussin sisuksista kääriytyivät Mozart-kuulat ja Hopeatoffee-patukat kirkastivat pienten lasten itkuiset silmät jo aamusta. Joulu ei ollut vaan aatto – vaan siihen liittyi vahvasti myös se kutkuttava ja herkullinen 23 päivän odotus.
Tänä vuonna sain tehtyä ja ripustettua vihdoin oman kalenterin, jonne laitamme vuoropäivin yllätyksiä mieheni kanssa. Kierrätin vanhat kuvausrekvisiittana käytetyt mustat arkit kuoriksi, ikkunat ja ovet tein washiteippikokoelmistani, nipistimet hankin Tigeristä (25 kpl/2 e) ja nauhana toimii vanhasta mekosta askartelutarpeisiin säästetty vyö.
Simppeliä.
Haastavinta on keksiä, mitä lupauksia tai yllätyksiä pieniin kuoriin laittaisi. Miehelleni se on helppoa, sillä minut saa onnelliseksi tunkemalla pikkuruiseen kuoreen vaikka joka päivä Pätkiksen. Tai voihan sinne laittaa lapun, mistä se minttusuklaaunelma kukin päivä löytyy. Kuoreen voi laittaa myös esimerkiksi pieniä joulupuuhasteluehdotuksia, jotka muuten jäisivät ehkä tekemättä.
Tällainen siitä sitten tuli. Ensimmäiseksi kalenteritekeleeksi ihan bueno.
Ensimmäinen kuori avataan muutaman päivän sisällä, eli yhä ehtii mattimyöhäisetkin tekemään kalenterinsa.
Inspiraatioksi kokosin surffatessa vastaan tulleet viehättävimmät kalenteri-ideat. Helpoimmat syntyvät kierrättäen vanhoja materiaaleja tai suoraan printattuna netistä. Osa vaatii vähän suurempaa materiaalimetsästystä ja mielikuvitusta. Suurimmasta osasta kuvia löydät teko-ohjeet alla olevasta linkistä, joista kauniit ideatkin alunperin löysin.
Nasta piknik-pöytä
30/07/2013 § Jätä kommentti
Kestit puutarhassa. Juhlat rantahiekassa. Kesäkarkelot mökin ympärillä. Jätä piknik-peitto kotiin ja nosta juhlaherkut maankamaralta murkkujen ja kuoriaisten ulottumattomiin.
Andreas Engesvikin Pin -pöytä sopii melkein mihin maastoon tahansa. Kolmesta osasta koottava ulkokaluste on helppo kantaa mukana ja pystyttää, kun täydellinen juhlapaikka löytyy. Iske nastamaisen hauska pikkupöytä nurmeen ja kesän herkut pöydälle. Pöydälle mahtuvat söpösti vaikka alkumaljat tai cocktailpalat.
Vuonna 2010 Wallpaper* -lehden järjestämään kutsunäyttelyyn valmistettua pikkupöytää on saatavilla viittä eri väriä ja se on muovimaisesta ensivaikutelmasta huolimatta tehty männystä. Tämähän sopii vaikka piknikille!
ps. Sisätiloissa pöydän käyttämistä kannattaa välttää, jollei halua naarmuja parkettiin.
Munaa tyylillä
27/03/2013 § 3 kommenttia
Pääsiäinen vapautti minusta nolon näpertäjän.
Modernin kodin munat ovat tyylikkäitä ja hillittyjä sekä väreiltään että kuvioiltaan – ja lisäksi älyttömän käteviä tehdä.
Nolon siitä tekevät lähinnä tärisevät kädet, jotka rajoittavat pahasti käytettyä kuviokirjoa ja epäonnistuneet söherrykset, jotka pakottavat kahden hengen taloutemme keksimään lukuisia munaruokia pöytään viikossa kyllästykseen asti. Toki voi käyttää myös raakana päädyn rei’istä puhallustyhjennettyjä kananmunan kuoria, jotka säilyvät vuosia tai niitä nopeasti hupenevia Mignon-munia, mutta ensimmäinen vaihtoehto oli tänä vuonna poissuljettu laiskuuteni vuoksi ja toinen siksi, ettei mieheni pidä Mignon-munista.
Mustavalkomunien koristeluun tarvitset pehmeäkärkisen paksumman permanent-tussin tai ohutta viivaa piirtävän mustan permanent-kynän, vetoavan graafisen idean ja tarkkaa kättä. Jos oma pää on kuvioista tyhjä, voit hakea inspiraatiota designklassikoista.
Piirustustaidoista ja kynäotteen vakaudesta riippuu se, miten helppoja tai vaikeita kuvioita kannattaa valita. Home in HEL valitsi tällä kertaa onneksi iisit kuviot, sillä soikeaa pintaa oli yllättävän vaikeaa harjoittelematta ja vakain käsin piirtää. Inspiraatiot kuvioihin hain skandinaavisista klassikoista yksinkertaistaen ja munan muotoa mukaillen.
Tunnistatko?
- Helmimäinen puolipalloketju on kopioitu House of Rymin Tu es la vague -lautasen reunoilta
- Pieneen pallokuvioon sain idean perinteisistä Marimekon Siirtolapuutarha-sarjasta.
- Geometriset kuviot juuri ostamastani BoConceptin Salmiakki-kulhosta (Home in HEL -postaus ”Maailman kaunein hedelmäkulho”)
- Aurinkomainen pääty Sanna Annukan Taikamylly-kankaasta (poistunut markkinoilta, mutta löytyy esim. immaterialisti-blogin postauksesta)
- Ensimmäisessä kuvassakin nähty klassikkokuvio Maija Isolan suunnittelemasta Marimekon Kaivo-kankaasta
- Harvaa kuusimetsää tai ylöspäin suuntaavia nuolia muistuttava munankuori sai koristelun Sarjaton-mukista
Niin ja tuon 3-vuotiaan pikkuihmisen piirustukselta muistuttavan söhrön sovelsin ihan itse picassomaisesta olotilastani. Pilkkumuna syntyi puolestaan tasapainottamaan kuviokirjoa.
Hyvää pääsiäislomaa kaikille!
Ps. Nyt alan harjoitella vakaata kättä ensi vuotta varten. Kunnianhimoinen tavoitteeni on silloin piirtää munia, joissa toistuvat vaikutteet mm. Marimekon ihastuttavasta Kanteleen kutsusta, Arabian piilopaikasta ja Sagaformin Keep-sarjasta. Saa nähdä miten käy;)