Valmiit tyypit
16/01/2012 § Jätä kommentti
Mikä on kunkin penkin tarkoitus?
Siis pitääkö siinä lukea lehteä, hengähtää tai lirkutella oman kullan kanssa? Vai onko se jonkun kodittoman peti? Mistä sen tietää?
Ranskalainen Thomas de Lussac on antanut penkeilleen jokaiselle oman tarinan.
Kaikkia ihmiskohtaloita Lussac ei toki penkkeihinsä ikuista. Toisessa pari flirttailee, toisessa päivystää Mona Lisa. Yleisesti Lussacin tarinat keskittyvät taiteeseen ja rakkauteen.
Tämä riittää.
Mona Lisan sylissä kelpaa levätä väsyneimmänkin kulkijan.
(ifitshipitshere.blogspot.com)
Tuottelias Lussac ei kuitenkaan ole jämähtänyt vain penkkeihin, vaan hän viljelee ihmishahmoja myös muualla sisustuksessa.
Moonwalk-lamppu toimii niin yksin kuin pareina – tai tarvittaessa jopa suurempina joukkoina.
Hahmoilla voi elävöittää joko yksittäisen kodin kohdan tai herättää niiden hengen överisti hullutellen pitkin kämppää.
(magazine.fabriquerenfrance.com)
Lisää Lussacin tuotantoa löytyy hänen suunnittelusivuiltaan ja kaupastaan.
Suosittele
Söpö himmeli
15/11/2011 § 1 kommentti
Kumpikaan otsikon sana ei viittaa tyylipuhtaaseen suoritukseen. Mutta Tom Raffieldpä osaa tehdä hörhöisestä puusälästäkin designia. Kiitellyt ja palkitut lamput ovat kasassa kuin puutyöpajan lattialta kerätty höylätty lastuhöttö. Omaperäinen muodon keveys ja symmetrinen epäsymmetrisyys on ilmiömäisen hyvin onnistunutta. Jälleen kerran suurikin lamppu voi olla kevyt. (kts. Jee, uusi lamppu!)
Ja höttökin on kerran kaunista.
Huikeiden himmelien haltija ei kuitenkaan osaa vain taivuttaa lastua lampuiksi. Raffieldin tuotantoon kuuluvat lastun lailla kellahtelevaan muotoon pysähtyneet kauniit kalusteet.
Suosittele
Muovivihan loppu
21/10/2011 § 2 kommenttia
En tavallisesti pidä muovista (tai vastaavista synteettisistä materiaaleista) valmistetuista esineistä tai -huonekaluista, niiden epäekologisuuden vuoksi.
Muovi ei materiaalina myöskään hengitä ja elä kuten puu. Lisäksi se on Suomen keleihin ja eläinperheeseen liian sähköinen materiaali. Muovituoli tuskin koskaan saisi meilläkään loistaa kiiltävänä ilman lievää karva- tai pölykerrosta.
Toisaalta muovin avulla voi löytää kutkuttavan tasaisia muotoja huonekaluille. Toisin kuin puusta, jonka vääntämisessä ja elämisessä on varmaan monella muotoilijalla mennyt hermot.
Muovin muotoiluun on mestaroitunut mm. italialainen Kundalini, jonka Hara-tuoli on simppelisti symmetrisen kaunis. Edestä katsoen nätti kuin nappi. Sivuilta selviävät monimutkaiset muodon oivallukset.
Tanskalaisen Martin Ballendatin Perillo Lounge Chair on valahtanut muotoonsa kuin auringossa lämmennyt kynttilä.
Materiaali taipuu hienostuneesti. Muoto on Kundalinin Haraa herkempi.
Vieläkin kevyempi on neljän jalan varassa seisova Pikku-Perillo, jota muuten kauppaavat verkossa mm. toimistokalustekaupat (esim. saksalainen Hartmann). Henkilökohtaisesti ihastelisin tällaista kaunotarta paljon mieluummin kotiympäristössä kuin julkisissa tiloissa. Punainen istuisi makkarin nurkassa kuin kauniisti laskeutunut leveä silkkivyö.
Toisaalta julkinen tilakin saisi ihan uuden säväyksen, kun me tyylipelkoiset suomalaiset heittäisimme välillä roskiin ahdasmielisen revittelynpelkomme ja ikikestävän luoton kolmeen A:han (Aalto-Artek-Aarnio). Näitä mestareita toki yhtään väheksymättä.
Utrechtissa Perillo vietiin kongressikeskuksen auditorioon. Täällä keskittyminen herpaantuu varmasti yhtä helposti kuin missä tahansa seminaarissa – mutta syystä.
Pakko myöntää, että oikeassa paikassa oikeaan aikaan tuo hengittämättömän tunkkainen sisustusystävänikin toimii. Kiiltelevän muodokas Perillo ei ole aiheuta sykähdytysefektiä ehkä ainoastaan kodin nurkassa, vaan toimii massana myös julkisissa tiloissa.
Muovin kiilto, muodot, värien kirjo ja säännöllisyys synnyttävät yhdessä upean efektin. Materiaalista ja ennakkoluuloista viis. Tämä ON hieno!
Lue lisää tästä yhdestä Euroopan moderneimmasta kongressikeskuksen auditoriosta Utrechtissä Hersteller-sivustolta.
home in HEL 