Entäs nämä?
10/04/2013 § Jätä kommentti
Meillä tämä toiveikas huuhdahdus ei näytä hiljenevän vuosienkaan jälkeen. Ei ennen, kuin nuo tummat hirviöt ovat poistuneet olohuoneestamme.
Olemme asuneet aviomieheni kanssa saman katon alla viitisen vuotta. Koiramme lisäksi yhtä tiukasti asukkaina on pysyneet mustat isot kaiutinboksit. Rumathan ne ovat, mutta parempia ei ole löytynyt. Siis kaiuttimet. Tai siis sellaisia, joissa yhdistyisivät vaimon hyväksymä design ja koko sekä aviomiehen hyväksymä äänentoisto ja hinta. Olen saanut jo luvan maalata vanhat, mutten viitsisi lähteä sutimaan ja pilaamaan pintaa. Uudet olisivat hienommat. Ehkä nämä, pohtii se toiveikas.
Nähdessäni Urban Fidelityn sisustukseen taideteosmaisesti sulautuvat, korkeat, mutta ohuelle levylle upotetut äänentoistajat on jälleen aika uudelle ehdotukselle. Valikoimassa löytyy toinen toistaan komeampia pylväspareja mm. Alejandro Giraldon, Andrea Laurenin, Sanna-Maria Jungin, Budi Kwanin, Herman Leen, Jorge Lopezin suunnittelemina.
Los Angelesissa tukikohtaansa pitävän kahden hengen Urban Fidelityn tyylikkäät kaiutinpylväät ovat kokeneiden kuvittajien ja graafikoiden käsialaa. Pinta on kiiltävä, kuvat laadukkaita ja äänentoistokin ilmeisesti wörkkii. Tai ainakin pidän sille peukkuja. Ei se koko, vaan näkö. Ja tietenkin itse tarkoitus eli ääni.
En voi edelleenkään uskoa, että kaiuttimien kauneus ja loistava äänentoisto eivät mahtuisi yhteen samaan vempaimeen. On se nyt kumma, jos ei. Näillä yksilöillä suostuisin jopa vieroksumiini tornikaiuttimiin, jos niistä kaikuu komea, hifistelijänkin korvaan kivalta kuulostava soundi.
Kaiuttimien surrealistisuus pysäyttää täydellisen melodialaatikoiden etsijän. Joko tärppäisi?
Suosittele
Viileä paluu tulevaisuuteen
19/06/2012 § Jätä kommentti
Pakko saada sellainen läskikantinen jääkaappi. Ihan pakko.
Näin taisin perustella pari vuotta sitten, kun laitoimme uuteen uskoon punavuorelaiskaksiomme keittiön. Jos sellainen oli kaunis 50-luvulla – niin mihin se kauneus katoaisi muutamassa hassussa vuosikymmenessä.
No, ei mihinkään. Se on yhä chic!
Vanhalla vintagejääkaapilla kiilottaa vaikka hieman rumemmankin keittiön. Komistus nurkkaan – ja katseisiin ei edes osu kastiketahrat tai irronneet vetolaatikon kahvat. Design imee huomion kuin magneetti.
Tutuin retrokylmentäjä lienee italialainen Smeg, joita löytyy monissa väreissä ja kuoseissa.
Pulleita vintagekomistuksia on löytynyt muiltakin kuten mm. Bosch’lta.
Mm. Jenkeissä myytävä Big Chill tarjoaa fiftarilaisen pastellikirjon.
(Elmiran Northstar -kaapeista kutkuttavin on turkoosi.
(elmirastoveworks.wordpress.com)
Meille valikoitui käytännöllisyyden, hinnan, koon ja värin mukaan ihana musta, keskikokoinen Gorenje. (Nykyään ilmeisesti juuri se koko on poistettu valitettavasti mallistosta – joten alla suurempi ’koko-perheen-koko’).
Vähemmällä käytöllä oleva pakastin on kaapin alaosassa, mikä säästää mukavasti selkää. Muutenkin ostos on ollut loistava. Kaappiin mahtuu hyvin kahden kulinaristin ruuat. Toimii jopa juhlissa isomman porukan juomien ja ruokien viilennykseen. Myös ulkonäköä pysähtyy yhä joskus ihailemaan.
Yksi kodin tärkeimmistä hankinnoista. Päivääkään emme kadu.
home in HEL 
